Olen -82 syntynyt elämänrakastaja.  Blogini keskittyy suurimmaksi osaksi erilaisiin teorioihin ja mietiskelyihin maailman menosta, matkustelusta, henkisyydestä, terveydestä, raakaruuasta ja muista ajankohtaisista projekteista mitä testailen ja käyn läpi. Kaiken tarkoitus on kuitenkin kehittää minua ihmisenä ja viedä minua lähemmäs omaa maksimaalista potentiaaliani ja elää jokaisessa hetkessä ollen läsnä ja iloinen. Kunnianhimoinen tavoite? Ehkä…. mutta mielestäni maailmassa ei ole mitään niin hauskaa ja kiinnostavaa kuin oppia, etsiä, kasvaa ja muuttua sekä toheltaa mahdollisimman paljon sitä tehdessä.

Tässä samassa haluan tehdä oman osani “maailman parannuksesta” ja muistuttaa ihmisiä meissä jokaisessa elävästä valtavasta viisaudesta ja voimasta – yksi blogiartikkeli kerrallaan. Ehkä tärkeimmäksi aiheekseni koen rohkaista ihmisiä tutkimaan, kyselemään, arvioimaan ja etsimään. Ottamaan vastuu omasta terveydestään ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan itselleen ja nähdä, että ympärillämme elää niin iso tiedon valtavirta, että olisi hulluutta olla käyttämättä sitä hyväkseen. Internet, blogit, erilaiset sivustot, kirjat, audiokirjat, lehdet, dokumentit ja elokuvat. Tehdään itsestämme elämänoppilaita ja opiskellaan itsemme ja lähipiirimme omavaraiseksi. Ollaan se valo, jonka haluamme nähdä tässä maailmassa.

Pink Boing!

Pink Boing! Loikkaus korkeammalle!

Perinteisinä faktoina minusta mainittakoon että olen koulutukseltani graafinen suunnittelija, ammatiltani AD ja siinä painottunut käyttöliittymäsuunnitteluun. Horoskoopiltani oinas, vaikka en niihin älyttömästi usko ja Auyrveda kehotyypiltäni pitta, jonka muistan koska joku sen minulle joskus kertoi ja se kuulosti ihan pita-leivältä. Kuuntelen IHAN kaikenlaista musiikkia, paitsi ihan pahinta kirkonpolttoheviä sekä luen kaikkea, kaikesta ja kokoajan. Rakastan monia asioita ja vihaan hyvin vähän, mutta pelkään uimista meressä ja järvissä sekä jos herään zombipainajaisesta keskellä yötä, niin pelkään silloin zombeja öisin.

Mitä tulee persoonallisuuteeni niin luulen, että löin pääni jossain vaiheessa kasvuvuosiani sillä olen ollut enemmän tai vähemmän tyytyväinen ja onnellinen kaikki nämä vuodet. Olen maalta kotoisin ja isäni on terapeutti-teologi-kirjailija ja äitini laulaja-opettaja-luontohippi – joten sillä on varmasti ollut jotain tekemistä onnellisuuteni kanssa. Luulen, että sekoitus on tuonut minuun sopivan ripauksen sekä loogista, suoraviivaista “jalat maassa” katsomusta kuin mukautuvaa taivaanrannanmaalaus idealismia. Hymyni on erittäin herkässä ja puhuminen ja kirjoittaminen sitäkin herkemmässä.  Olen tavattoman utelias ja mielestäni maailmasta ei löydy niin pientä asiaa joka ei olisi rehellisen kohtaamisen ja läsnä olemisen arvoista. Nautin elämästäni suunnattomasti.

Elämä ei onneksi kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Me kaikki kannamme sisällämme omia haavojamme ja peittelemme niitä omien naamioidemme kanssa – en ole tässä suhteessa mitenkään erityisen erilainen kaikista muista. Koen kuitenkin että minulla on tavallista paremmat silmät niiden näkemiseen ja  avaimet niiden avaamiseen, mutta omien, hyvin syvälle juurtuneiden ja itseään määritteleville ja -toistaville ajatuksille muutos tapahtuu joskus järjettömän hitaasti ja joskus sadasosasekunnin sisällä tapahtuvien Ahaa-ilmiöiden kautta. Molemmissa tapauksissa uuteen astuminen tuo aina oman helpotuksensa että jännityksensä. Jostain syystä kuitenkin, tietyllä tavalla, nautin ja iloitsen myös näistä kaikkien naamioiden riisuvista hetkistäkin ja olen niiden kantavaan voimaan oppinut luottamaan. Me emme ole sama kuin tunteemme ja mikään tunne, onni tai pahaolo, ei kestä ikuisesti.

Noh, satun joskus itseanalysoimaan niin kauan kunnes jengi nukahtaa pystyyn ja tarkoitus oli pitää tämä esitelmä lyhyenä. Luet kuitenkin kaikki tommellukseni blogistani joten ei tässä ole syytä jäädä paapomaan tähän:D

“Onnistuminen on mielentila, sankariteot ovat mielentila, onnellisuus on mielentila, rikkaus on mielentila. Tajuatko? Nämä asiat ovat tuloksia ei syitä. Lue äskeinen uudelleen 50 kertaa.” -Scott Abel